Polttopuiden polttaminen erilaisissa tulisijoissa on suurimmalle osalle meistä tuttua hommaa. On kyse sitten saunan lämmittämisestä mökillä tai takan- ja uunin lämmittämisestä omakotitalossa.

Vaikka asia saattaa tuntua yksinkertaiselta, oikeat käytännöt polttopuiden valinnassa, kuivauksessa ja polttamisessa voivat tehdä suuren eron niin palamisen tehokkuuden kuin siitä muodostuvan savun määrän kannalta. Käymme tässä läpi joitakin polttopuiden valintaan, kuivausmenetelmiin sekä polttamiseen liittyviä käytäntöjä, jotta voit nauttia turvallisesta ja tehokkaasta lämmityksestä.

Mitkä puulajit soveltuvat parhaiten lämmittämiseen?

Polttopuiden valinta vaikuttaa polttamisen tehokkuuteen ja tulisijan kuntoon. Koivu on polttopuista yksi suosituimmista puulajeista. Kuusi ja mänty ovat myöskin paljon käytettyjä. Haapaa ja leppää sekä muita lehtipuita käytetään myös riippuen saatavuudesta.

• Koivu on suosittu valinta sen hyvän palamisen sekä siitä saatavan suuren lämpöarvon vuoksi. Koivupuu palaa kuumana ja muodostaa hyvän hiilloksen mutta sen tuohi voi aiheuttaa nokeentumista hormeihin. Koivun tuohen polttamista kannattaa siksi vähentää, jos käyttää tulisijaa usein tai huolehtia vastaavasti riittävän tiheästä nuohouksesta. Sekapuiden polttaminen silloin tällöin auttaa myös noen vähentämisessä. Koivu on puulajina paras lämmitysteholtaan 1010 kWh/i-m3.
• Muita vaihtoehtoja takkapuuksi ovat mänty ja kuusi. Mänty palaa kuumalla liekillä mutta ei jätä kovinkaan pitkäaikaista hiillosta. Männyn lämpöarvo on 810 kWh/i-m3.  Kuusi kipinöi ja paukkuu polttaessa. Sen kanssa on on oltava tarkkana, jotta välttyy vahingoilta. Kuusi palaa polttopuista puhtaimmin. Kuusen lämpöarvo on 790 kWh/i-m3
• Sekapuun käyttöä voidaan myös suositella koska se on taloudellinen valinta. Sekapuuta käyttäessä kuivuminen ja palaminen voi olla epätasaista verrattuna yksilajisiin polttopuihin.
• Leppä ja haapa on myös hyvä valinta, koska ne palavat tasaisesti ja tuottavat kohtalaisesti lämpöä ilman suurta nokea. Haavan lämpöarvo on 790 kWh/i-m3.  Leppää käytetään tyypillisesti myös savusaunoissa sekä lihan- tai kalan savustuksessa sen aromikkaan savun takia. Lepän lämpöarvo on 740 kWh/i-m3.

Hyvän palaamisen edellytys on se, että puu on riittävän kuivaa (kosteus noin 20 %) ja puhdasta sillä märkä tai kostea puu palaa huonosti ja tuottaa enemmän savua. Mitä kuivempaa puuta, sitä suurempi lämpöarvo siitä saadaan.  Itä-Suomen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan klapeista puhtaimmin palaa kuusi, sen pienhiukkaspäästöt olivat pienemmät kuin lehtipuiden. Kotimaisten puulajien ominaisuuksissa ei ole suurta eroa toisiinsa nähden kun verrataan lämpöarvoa painoyksikköä kohden (kWh/kg). Koivun suurempi tiheys selittää sen hyvän lämpöarvon.

Sytytys ja tulisijan täyttäminen

• Sytyttäessä on tärkeää, että tuli saa hyvän alun. Yksi toimiva tapa, jota Lars Mytting suosittelee kirjassaan, on niin kutsuttu. ”ylhäältä alaspäin” -sytytys, jossa isommat klapit asetetaan alemmaksi ja pienemmät, kuivemmat puut päälle. Tällöin tuli pääsee etenemään rauhallisesti alaspäin ja puut palaavat tasaisesti. Alta sytyttäessä lämpöä pääsee helposti karkaamaan eikä se kerkeä siirtyä uunin rakenteisiin siksi siis alta sytyttäminen sopii paremmin nuotiolle kuin takkaan.
• Luukulla varustetuissa tulisijoissa klapit voi sytyttää hyvin myös päädystä. Pinoamalla klapit siten, että niiden väliin jää sopivat ilmaraot, saadaan hyvä ilmavirtaus aikaiseksi. Tuohi, sytytyspala tai jokin muu helposti palava sytyke ohjaa kuumat liekit vedon mukana klapeihin ja saa ne syttymään helposti.
• Tulisijaa ei tulisi koskaan täyttää ihan ääriään myöten. On hyvä jättää tilaa ilmankierrolle ja puiden palamiselle. Jos uuni laitetaan liian täyteen, on puun palaminen heikompaa. Puoleen väliin täyttäminen on suositeltavaa, jotta ilma pääsee kiertämään ja klapit palavat tehokkaasti ja puhtaasti.
• Poltettavat puut suositellaan laitettavan takkaan vaakasuunnassa, jotta liekille jää enemmän ilmaa ja tuli palaa tasaisesti puiden pinnalla.
• Talvikaudella on hyvä hyödyntää takkaan sitoutunutta lämpöä lämmityskertojen välillä. Voit latoa puut takkaan jo hyvissä ajoin ennen sytyttämistä. Lämmenneet klapit syttyvät herkästi ja lämmin hormi vetää hyvin.

Savupellin käyttö ja ilmanvaihto

• Savupellin ja ilmanvaihdon hallinta on keskeistä hyvän palamisen kannalta. Savupellin säätämisellä vaikutetaan siihen, kuinka nopeasti ja tehokkaasti puut palavat.
• Savupeltiä ei kannata pienentää liikaa, sillä se rajoittaa osaltaan ilman pääsyä tulisijaan. Ilma-aukkojen säädön tulisi olla ensisijainen tapa vaikuttaa palamiseen. Kun ilmanotto on riittävä, puut palavat tasaisesti ja puhtaasti. Jos ilmanotto on liian vähäistä se herkästi johtaa puun huonoon palamiseen ja voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa vaarallista häkää.
• Kun hiillos ei ole enää punainen, niin on aika sulkea savupelti. Tällä estetään häkää pääsemästä takaisin huoneistoon. Jos savupelti suljetaan liian aikaisin, häkää voi kerääntyä tulisijaan ja levitä sieltä huoneistoon.

Lämmittämisen tehokkuus ja tulisijan huolto

Puulla lämmittämiseen kuuluu myös säännöllinen tulisijan huolto. Hyvin hoidettu ja puhdas tulisija on edellytys puun hyvälle palamiselle. Puhtaassa tulisijassa polttaminen tuottaa enemmän lämpöä ja parantaa hyötysuhdetta.

• Savuhormin säännöllinen nuohous on tärkeää, sillä hormiin kerääntyy nokea joka voi haitata ilmavirran kulkua ja estää puun tehokasta palamista. Nuohoaminen vähentää myös oleellisesti hormipalon riskiä.
• Muista tarkista säännöllisesti, että tulisijan osat kuten luukku ja tiivisteet ovat kunnossa. Viallinen luukku vähentää polttamisen tehokkuutta ja voi päästää savua sisälle. Hyvin sulkeutuva luukku suojaa kipinöiltä.

Puulämmittämisestä on useimmalla meistä jonkinlainen henkilökohtainen kokemus tai ainakin aiheeseen liittyvä muisto. Tämä onkin hyvinkin todennäköistä, koska suomessa pientaloissa on käytössä yli 1,3 miljoonaa polttopuulla toimivaa tulisijaa.

Kylmissä pohjolan oloissa on osattu varautua lämmityksen tarpeeseen ja myös siihen liittyviin riskeihin. Omakotitaloissa onkin ollut nykypäiviin saakka vahva suositus varalämmönlähteelle, useimpien meistä kokemien sähkökatkosten varalle.

Meidän ilmasto-olosuhteissamme on varaava takka tavallinen ja luotettavin vaihtoehto. Takka on heti valmis käyttöön, kun ongelmatilanne syntyy. Riittää kun varastossa on vain kuivaa puuta mitä polttaa hädän hetkellä. Varalämmönlähteen tulisi kattaa koko rakennuksen lämmityskapasiteetti myös kovien pakkasjaksojen aikana. Takka onkin tehokas lämmitin, pieninkin puuhella voi tuottaa helposti 6000 wattia lämpöä.

Pientalojen takoissa ja saunojen pesissä kuluu vuosittain noin 5,6 kuutiometriä puuta. Se on noin kuutiometri asukasta kohden. Käyttömäärä on Pohjoismaiden suurin ja yksi koko maailman suurimmista suhteessa asukasmäärään. Voidaan sanoa, että puulämmittäminen on meille suomalaisille tuttua ja sillä on pitkät perinteet.

Klapeilla lämmittämisen taloudelliset hyödyt

Säännöllinen lämmitys polttopuilla ei ole aina pelkästään taloudellinen seikka, vaikkakin tämän hetken sähkönhinnoilla energian tehosuhde hintaansa nähden on klapeissa hyvä. Esimerkiksi kuivien koivuklapien energiasisältö on 1700 kWh pinokuutiometriä kohden tai vastaavasti 1010 kWh irtokuutiometrissä, joka on tyypillinen klapien myyntiyksikkö. Useimpien mielestä elävä lämpö antaa kokemuksena enemmän. Tunnelmallinen takkatuli vetää puoleensa ja klapien käsittely on kaiken lisäksi hyvää hyötyliikuntaa.

Irtokuutio tarkoittaa tilavuutta, jossa pilkotut klapit ovat ravistellussa kasassa. Irtokuutioissa puita myydään tyypillisesti suursäkeissä tai kipattavissa peräkärryissä. Pinokuutio tarkoittaa puun tilavuutta pinotussa muodossa. Pienemmät 40- tai 60 litran klapisäkit ovat näin pakattuja.

Miellyttävää lämpöä sekä mielenrauhaa

Puulämmittämisen lämpö on monien mielestä miellyttävää lämpöä. Tulisija hehkuu lämpöä ja sen säteily ulottuu myös lattioille saakka. Isosta varaavasta takasta lämpöä riittää parinkin vuorokauden ajalle ja lämpö erkaantuu tasaisesti. Avointen ja lasiovisten tulisijojen infrapunasäteilyllä on auringon lämpösäteiden kaltaisia ominaisuuksia. Hapen kuluminen palaessa kierrättää myös sisäilmaa ja nielee hiukan pölyä.

Puulämmittäminen on mukavaa puuhaa, rauhoittaen myös mieltä. Hiljaisesti loimuavan tulen ja hehkuvan hiilloksen katselussa on oma taikansa. Sanonta kuuluu, jotta puut lämmittävät kahdesti. Halkoja hakattaessa ja sitten niillä lämmittäessä.

Puulämmittäminen on ympäristöystävällinen energiantuottamisen muoto

Puuta polttaessa vapautuu hiilidioksidia, siksi on tärkeä käyttää kuivaa klapia lämmittämiseen ja sytyttää puut päältä sekä huolehtia tulen hyvästä hapen saannista. Hiilidioksidipäästöt kuuluvat puun luontaiseen kiertokulkuun. Puut sitovat kasvaessaan paljon hiilidioksidia ja vastaavasti kuollessaan päästävät sitä takaisin ilmaan lahoamisprosessin myötä. Puun oikeaoppinen polttaminen vapauttaakin yhtä paljon hiilidioksidia kuin luonnollinen lahoaminen.

Klapien valmistaminen on itsessään hyvin ympäristöystävällinen energiantuottamisen muoto. Raaka-aine saadaan usein lähimetsistä ja luonto hoitaa suurimmalta osin kuivauksen kevät- ja kesäkaudella. Klapit eivät myöskään vaadi suuria logistisia panostuksia tai laitteistoa. Yksinkertaisimmillaan riittää moottorisaha, halkomaväline ja ajoneuvo peräkärryineen. Puussa on jotakin mitä öljy tai sähkö eivät voi antaa. Käsissäsi on energia, joka on ollut hiljattain elävä puu.

Meillä on tarjolla erimittaisia ja kokoisia koivuklapeja noutopisteessämme Televisiotie 3, 15860 Hollolassa.

Klapit ovat pakattu pahvilaatikkoihin tai säkkeihin. Tule katsomaan ja ostamaan todella edulliseen hintaan!

Autamme klapien nostamisessa autoosi tai peräkärryysi. Noutopisteemme aukioloajat näet täältä.

Koivuklapeja lyhyitä tumppeja

Koivusälää säkeissä

Edullista koivuklapia pahvilaatikoissa

Koivuklapeja 20-25 cm pituisena

Koivuklapien pätkiä pahvilaatikossa

Klapien kuivattamisen perusteet

Klapien kuivuminen riippuu useista tekijöistä, kuten ilmankosteudesta, ilman lämpötilasta, tuulesta ja klapien koosta. Kevät on lämpötilan ja matalan ilmankosteuden takia parasta aikaa klapien kuivattamiselle.

Vanhan kansan peukalosääntö on, että puut on kaadettava, halottaja ja pinottava pääsiäiseen mennessä. Silloin ne kuivuvat parhaimmillaan juhannukseen mennessä.

Ennen pääsiäistä puissa on vähän kosteutta ja siksi kuivattavaakin tavallista vähemmän. Mikäli haluat itse halkoa klapisi, on alkukeväällä yöpakkaset apunasi. Jäiset klapit halkeavat nimittäin kaikkein helpoiten.

Keskimäärin kevätkuukausina on vähemmän sadetta ja se auttaa myös osaltaan klapien nopeampaan kuivamiseen.

Missä on hyvä paikka kuivattaa klapeja?

Hyvä tapa kuivattaa klapeja on pinota ne ulos riveihin sateelta suojaan ja mahdollisimman tuulisen sekä aurinkoiseen paikkaan. Klapit kannattaa pinota siten, että ilma pääsee kiertämään niiden ympärillä mahdollisimman vapaasti.

Pinon pohja kannattaa tehdä mahdollisimman tukevaksi puurunkojen, lautojen tai lavojen avulla. Kun kuivattavat klapit ovat irti maasta, niin pohjimmaisetkin niistä kuivavat parhaiten. Tukeva pohja auttaa myös pinojen pysymisessä pystyssä.

Pinoamisessa on hyvä asetella klapit niin että niiden väliin jää sopivia ilmarakoja. Hiiren mentävä kolo on hyvä nyrkkisääntö. Klapit kannattaa pinota tuohi tai kaarna puoli alaspäin, joka edesauttaa kosteuden haihtumista.

Klapit valmiina varastointiin

Kun puu on riittävän kuivaa, se saavuttaa kosteustasapainon ja kosteus alkaa elämään ilmankosteuden mukaan. Tavoiteltava kosteuspitoisuus on alle 20 %, jolloin klapit ovat valmiita käytettäväksi tai siirrettäväksi lopulliseen varastointiin esimerkiksi puuvajaan tai liiteriin.

Kosteusmittari on kätevä apuväline kuivumisen seuraamiseen ja kosteuspitoisuuden mittaamiseen. Kuivan klapin tunnistaa myös sen helähtävästä äänestä, kun niitä iskee toisiansa vastaan. Kuivassa puussa näkyy myös selkeästi puun päihin tulleita halkeamia.

Kuivattuja klapeja kannattaa säilyttää kuivassa ja ilmavassa tilassa, jotta ne eivät kastu tai pääse kostumaan uudestaan. Syksyllä voi ulkona säilytettävä puu tulla uudelleen kosteammaksi vetäessään ilman kosteutta itseensä.

Meillä on tarjolla nyt erä leppäklapia 40 L säkeissä sekä irtokuution säkeissä. Leppäklapi soveltuu erinomaisesti savusaunan lämmitykseen. Se on suosittu myös lihan tai kalan savustukseen.