Puulämmittämisestä on useimmalla meistä jonkinlainen henkilökohtainen kokemus tai ainakin aiheeseen liittyvä muisto. Tämä onkin hyvinkin todennäköistä, koska suomessa pientaloissa on käytössä yli 1,3 miljoonaa polttopuulla toimivaa tulisijaa.
Kylmissä pohjolan oloissa on osattu varautua lämmityksen tarpeeseen ja myös siihen liittyviin riskeihin. Omakotitaloissa onkin ollut nykypäiviin saakka vahva suositus varalämmönlähteelle, useimpien meistä kokemien sähkökatkosten varalle.
Meidän ilmasto-olosuhteissamme on varaava takka tavallinen ja luotettavin vaihtoehto. Takka on heti valmis käyttöön, kun ongelmatilanne syntyy. Riittää kun varastossa on vain kuivaa puuta mitä polttaa hädän hetkellä. Varalämmönlähteen tulisi kattaa koko rakennuksen lämmityskapasiteetti myös kovien pakkasjaksojen aikana. Takka onkin tehokas lämmitin, pieninkin puuhella voi tuottaa helposti 6000 wattia lämpöä.
Pientalojen takoissa ja saunojen pesissä kuluu vuosittain noin 5,6 kuutiometriä puuta. Se on noin kuutiometri asukasta kohden. Käyttömäärä on Pohjoismaiden suurin ja yksi koko maailman suurimmista suhteessa asukasmäärään. Voidaan sanoa, että puulämmittäminen on meille suomalaisille tuttua ja sillä on pitkät perinteet.
Klapeilla lämmittämisen taloudelliset hyödyt
Säännöllinen lämmitys polttopuilla ei ole aina pelkästään taloudellinen seikka, vaikkakin tämän hetken sähkönhinnoilla energian tehosuhde hintaansa nähden on klapeissa hyvä. Esimerkiksi kuivien koivuklapien energiasisältö on 1700 kWh pinokuutiometriä kohden tai vastaavasti 1010 kWh irtokuutiometrissä, joka on tyypillinen klapien myyntiyksikkö. Useimpien mielestä elävä lämpö antaa kokemuksena enemmän. Tunnelmallinen takkatuli vetää puoleensa ja klapien käsittely on kaiken lisäksi hyvää hyötyliikuntaa.
Irtokuutio tarkoittaa tilavuutta, jossa pilkotut klapit ovat ravistellussa kasassa. Irtokuutioissa puita myydään tyypillisesti suursäkeissä tai kipattavissa peräkärryissä. Pinokuutio tarkoittaa puun tilavuutta pinotussa muodossa. Pienemmät 40- tai 60 litran klapisäkit ovat näin pakattuja.
Miellyttävää lämpöä sekä mielenrauhaa
Puulämmittämisen lämpö on monien mielestä miellyttävää lämpöä. Tulisija hehkuu lämpöä ja sen säteily ulottuu myös lattioille saakka. Isosta varaavasta takasta lämpöä riittää parinkin vuorokauden ajalle ja lämpö erkaantuu tasaisesti. Avointen ja lasiovisten tulisijojen infrapunasäteilyllä on auringon lämpösäteiden kaltaisia ominaisuuksia. Hapen kuluminen palaessa kierrättää myös sisäilmaa ja nielee hiukan pölyä.
Puulämmittäminen on mukavaa puuhaa, rauhoittaen myös mieltä. Hiljaisesti loimuavan tulen ja hehkuvan hiilloksen katselussa on oma taikansa. Sanonta kuuluu, jotta puut lämmittävät kahdesti. Halkoja hakattaessa ja sitten niillä lämmittäessä.
Puulämmittäminen on ympäristöystävällinen energiantuottamisen muoto
Puuta polttaessa vapautuu hiilidioksidia, siksi on tärkeä käyttää kuivaa klapia lämmittämiseen ja sytyttää puut päältä sekä huolehtia tulen hyvästä hapen saannista. Hiilidioksidipäästöt kuuluvat puun luontaiseen kiertokulkuun. Puut sitovat kasvaessaan paljon hiilidioksidia ja vastaavasti kuollessaan päästävät sitä takaisin ilmaan lahoamisprosessin myötä. Puun oikeaoppinen polttaminen vapauttaakin yhtä paljon hiilidioksidia kuin luonnollinen lahoaminen.
Klapien valmistaminen on itsessään hyvin ympäristöystävällinen energiantuottamisen muoto. Raaka-aine saadaan usein lähimetsistä ja luonto hoitaa suurimmalta osin kuivauksen kevät- ja kesäkaudella. Klapit eivät myöskään vaadi suuria logistisia panostuksia tai laitteistoa. Yksinkertaisimmillaan riittää moottorisaha, halkomaväline ja ajoneuvo peräkärryineen. Puussa on jotakin mitä öljy tai sähkö eivät voi antaa. Käsissäsi on energia, joka on ollut hiljattain elävä puu.